Saksan Perfekt: haben tai sein + Partizip II (gemacht, gefahren, besucht)
Perfekt = haben tai sein toisella paikalla + Partizip II lopussa: gemacht, gefahren, angerufen, besucht. sein kuuluu liikkeen ja tilan muutoksen verbeille.
Sääntö
Perfekt (puhekielen menneen ajan muoto) on saksan puheen tavallinen mennyt aikamuoto. Se on kaksiosainen: apuverbi haben tai sein on lauseen toisella paikalla ja muuttumaton Partizip II (II partisiippi) lauseen lopussa: Ich habe gestern viel gearbeitet. Suomen perfekti on rakennettu samoin («olen tehnyt»), mutta siinä apuverbi on aina «olla». Saksassa suurin ansa on valinta: haben vai sein.
Partizip II:n muodostus. Heikot (säännölliset) verbit: ge- + vartalo + -t — machen → gemacht. Jos vartalo päättyy -t- tai -d-kirjaimeen, pääte on -et: gearbeitet, gewartet. -et tulee myös, kun vartalo päättyy konsonantti + m/n -yhtymään, jota ei voi ääntää ilman e:tä: geöffnet, gerechnet, geatmet. Jos m:n tai n:n edellä on l, r, h tai sama kirjain, pääte on pelkkä -t (gefilmt, gelernt, gewohnt, gekämmt). Vahvat verbit: ge- + vartalo + -en, ja vartalon vokaali yleensä vaihtuu: trinken → getrunken, gehen → gegangen; osa säilyttää sen (fahren → gefahren). Sekaverbit yhdistävät molemmat: muuttunut vartalo + -t (bringen → gebracht, denken → gedacht, wissen → gewusst). Suomen partisiipissa («tehnyt») ge-:tä vastaavaa ainesta ei ole.
Etuliite ratkaisee, mihin ge- tulee:
- Erotettavat verbit panevat ge-:n etuliitteen ja vartalon väliin, yhteen kirjoitettuna: einkaufen → eingekauft, anrufen → angerufen, aufstehen → aufgestanden.
- Erottamattomat etuliitteet (be-, emp-, ent-, er-, ge-, miss-, ver-, zer-) eivät saa ge-:tä: besuchen → besucht, verstehen → verstanden, bekommen → bekommen.
- Painolliseen -ieren-loppuun päättyvät verbit eivät myöskään saa ge-:tä: studieren → studiert, telefonieren → telefoniert. Sääntö koskee vain tätä lainapäätettä — frieren → gefroren ja verlieren → verloren ovat tavallisia vahvoja verbejä.
haben vai sein? haben on perussääntö: sen saavat lähes kaikki verbit, joilla on suora objekti (Akkusativ), ja jokainen refleksiiviverbi (Ich habe den Film gesehen). sein tulee kolmessa tapauksessa: liike paikasta A paikkaan B (gehen, kommen, fahren, fliegen, laufen, reisen), tilan muutos (aufstehen, einschlafen, aufwachen, wachsen, sterben, passieren) sekä sein, bleiben, werden. Sama verbi voi vaihtaa apuverbiä: Ich bin nach Köln gefahren (liike), mutta Ich habe das Auto gefahren (suora objekti).
Sanajärjestys. Apuverbi ja partisiippi muodostavat lausekehyksen (Verbklammer), jonka sisään kaikki muu jää. Sivulauseessa apuverbi tulee partisiipin jälkeen: …, weil wir im Garten gearbeitet haben. Kyllä/ei-kysymys alkaa apuverbillä.
Perfekt vai Präteritum? Valinnan ratkaisee tekstilaji, ei suomen perfektin ja imperfektin merkitysero. Puheessa Perfekt on tavallinen silloinkin, kun suomeksi käyttäisit imperfektiä; vain sein, haben ja modaaliverbit pitävät puheessakin Präteritum-muotonsa (war, hatte, konnte). Kertova kirjoitettu teksti suosii Präteritumia (kirjakielen menneen ajan muotoa).
Esimerkit
- Wir haben am Wochenende im Garten gearbeitet. — Teimme viikonloppuna töitä puutarhassa.
- Sie hat ihrer Oma eine Postkarte geschrieben. — Hän kirjoitti mummolleen postikortin.
- Ich bin heute um sechs Uhr aufgestanden. — Nousin tänään kuudelta.
- Der Zug ist pünktlich in Berlin angekommen. — Juna saapui Berliiniin ajallaan.
- Hast du den neuen Film schon gesehen? — Oletko jo nähnyt uuden elokuvan?
- Ich habe meine Freundin besucht und danach mit meiner Mutter telefoniert. — Kävin ystäväni (nainen) luona ja soitin sen jälkeen äidilleni.
- Was ist denn hier passiert? — Mitä täällä oikein on tapahtunut?
- Mein Bruder ist letztes Jahr Lehrer geworden. — Veljestäni tuli viime vuonna opettaja.
- Ich bin zu spät gekommen, weil ich den Bus verpasst habe. — Tulin myöhässä, koska myöhästyin bussista.
- Gestern habe ich lange geschlafen und bin dann in die Stadt gefahren. — Eilen nukuin pitkään ja ajoin sitten kaupungille.
Taulukko
| Verbityyppi | Malli | Esimerkit |
|---|---|---|
| heikko (säännöllinen) | ge- + vartalo + -t | machen → gemacht, kaufen → gekauft, spielen → gespielt |
| heikko, vartalo -t/-d (myös öffn-, rechn-, atm-) | ge- + vartalo + -et | arbeiten → gearbeitet, warten → gewartet, öffnen → geöffnet |
| vahva | ge- + vartalo + -en (vokaali yleensä vaihtuu) | trinken → getrunken, sprechen → gesprochen, gehen → gegangen, fahren → gefahren |
| sekaverbi | ge- + muuttunut vartalo + -t | bringen → gebracht, denken → gedacht, wissen → gewusst |
| erotettava verbi | etuliite + ge- + perusverbin partisiippi | einkaufen → eingekauft, anrufen → angerufen, aufstehen → aufgestanden |
| erottamaton etuliite (be-, emp-, ent-, er-, ge-, miss-, ver-, zer-) | ei ge- | besuchen → besucht, verstehen → verstanden, bekommen → bekommen |
| painollinen -ieren | ei ge- | studieren → studiert, telefonieren → telefoniert, passieren → passiert |
| Apuverbi | Ryhmä | Esimerkit |
|---|---|---|
| sein | liike paikasta A paikkaan B | gehen, kommen, fahren, fliegen, laufen, reisen, steigen, wandern |
| sein | tilan muutos | aufstehen, einschlafen, aufwachen, wachsen, sterben, passieren, geschehen |
| sein | kolme erityisverbiä | sein → gewesen, bleiben → geblieben, werden → geworden |
| haben | kaikki muut verbit — suoran objektin kanssa lähes poikkeuksetta | machen, essen, lesen, kaufen, arbeiten, sehen |
| haben | refleksiiviverbit | sich freuen → hat sich gefreut, sich waschen → hat sich gewaschen |
| Persoona | haben-Perfekt: arbeiten | sein-Perfekt: fahren |
|---|---|---|
| ich | habe gearbeitet | bin gefahren |
| du | hast gearbeitet | bist gefahren |
| er/sie/es | hat gearbeitet | ist gefahren |
| wir | haben gearbeitet | sind gefahren |
| ihr | habt gearbeitet | seid gefahren |
| sie/Sie | haben gearbeitet | sind gefahren |
Yleiset virheet
- ❌ Ich habe nach Hause gegangen. → ✅ Ich bin nach Hause gegangen. — liikettä paikasta toiseen ilmaisevat verbit muodostavat Perfektin sein-verbillä; suomen «olen mennyt» ei auta valinnassa.
- ❌ Ich habe meine Mutter gerufen an. → ✅ Ich habe meine Mutter angerufen. — erotettavissa verbeissä ge- tulee sanan sisään, ja partisiippi pysyy yhtenä sanana.
- ❌ Wir haben unsere Freunde gebesucht. → ✅ Wir haben unsere Freunde besucht. — erottamattoman etuliitteen (be-, emp-, ent-, er-, ge-, miss-, ver-, zer-) jälkeen ei tule ge-:tä.
- ❌ Er hat zwei Jahre Medizin gestudiert. → ✅ Er hat zwei Jahre Medizin studiert. — painolliseen -ieren-loppuun päättyvät verbit muodostavat partisiipin ilman ge-:tä.
- ❌ Ich habe gesehen einen guten Film. → ✅ Ich habe einen guten Film gesehen. — Partizip II sulkee päälauseen, ja muu aines jää kehyksen sisään, vaikka suomeksi sanotaan «olen nähnyt hyvän elokuvan».
Usein kysytyt kysymykset
Milloin Perfektissä käytetään haben ja milloin sein?
haben on perussääntö: se tulee lähes aina, kun verbillä on suora objekti (Akkusativ; harvinainen poikkeus: ich bin ihn losgeworden), ja kaikilla refleksiiviverbeillä. sein tulee liikkeen verbeille paikasta toiseen (gehen, fahren, fliegen), tilan muutoksen verbeille (aufstehen, einschlafen, passieren) sekä verbeille sein, bleiben ja werden.
Miten Partizip II muodostetaan?
Heikot verbit: ge- + vartalo + -t (gemacht, gearbeitet). Vahvat verbit: ge- + vartalo + -en, yleensä vokaalinvaihdoksen kanssa (getrunken, gegangen). Sekaverbit: muuttunut vartalo + -t (gebracht, gewusst). Erotettavissa verbeissä ge- tulee keskelle (eingekauft); erottamattomat etuliitteet ja -ieren-verbit eivät saa ge-:tä (besucht, studiert).
Mihin Partizip II sijoittuu lauseessa?
Päälauseen aivan loppuun, kun haben tai sein on toisella paikalla — yhdessä ne muodostavat lausekehyksen. Sivulauseessa koko verbiryhmä siirtyy loppuun ja apuverbi tulee partisiipin jälkeen: …, weil wir gearbeitet haben.
Perfekt vai Präteritum — kumpaa saksalaiset puhuvat?
Puheessa Perfekt on tavallinen mennyt aika, myös siellä, missä suomessa käytetään imperfektiä. Poikkeuksia ovat sein, haben ja modaaliverbit: puheessakin kuulee muodot war, hatte, konnte, musste. Kertova kirjoitettu teksti (romaanit, uutiset) suosii Präteritumia.
Sanotaanko ich habe gestanden vai ich bin gestanden?
Molemmat ovat yleiskieltä ja tarkoittavat samaa: stehen, sitzen ja liegen saavat Pohjois-Saksassa apuverbin haben, Etelä-Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä apuverbin sein.