Saksan persoonapronominit (Personalpronomen): ich, mich, mir ja kaikki muodot
Jokaisella pronominilla on kolme muotoa: ich → mich → mir, du → dich → dir, er → ihn → ihm. Subjekti, objekti vai vastaanottaja ratkaisee.
Sääntö
Persoonapronomini korvaa jo mainitun substantiivin, ja saksassa se taipuu sijan mukaan, kuten suomessakin («minä, minut, minulle»). A1-tasolla tarvitset jokaisesta pronominista kolme muotoa: subjektin, objektin ja vastaanottajan muodon.
Subjektimuodot (nominatiivi, Nominativ) ovat ich, du, er, sie, es, wir, ihr, sie, Sie. Ne vastaavat kysymykseen Wer? ja määräävät verbin päätteen. Toisin kuin suomessa, subjektipronominia ei normaalisti jätetä pois, vaikka verbin pääte jo kertoo persoonan: «tulen» on saksaksi ich komme.
Objektimuodot (akkusatiivi, Akkusativ) vastaavat kysymyksiin Wen? tai Was? ja tulevat useimpien verbien — sehen, fragen, besuchen, brauchen, anrufen — sekä prepositioiden für, ohne, gegen, um, durch jälkeen. Vain viisi muotoa todella muuttuu: ich → mich, du → dich, er → ihn, wir → uns, ihr → euch; sie, es ja Sie pysyvät ennallaan.
Vastaanottajan muodot (datiivi, Dativ) vastaavat kysymykseen Wem?. Saksan Dativ ei ole suomen genetiivi; vastaanottajana se on lähinnä allatiivia (mir ≈ «minulle»). Tarvitset näitä muotoja verbien helfen, danken, gehören, gefallen kanssa sekä datiiviprepositioiden mit, bei, zu, von, nach, aus, seit jälkeen: mir, dir, ihm, ihr, ihm, uns, euch, ihnen, Ihnen.
Kolme asiaa aiheuttaa suurimman osan aloittelijan virheistä:
- Kolme sanaa puhuttelulle. du = yksi tuttu henkilö (sinä), ihr = useampi tuttu henkilö (te, monikko), Sie = kohtelias puhuttelu yhdelle henkilölle tai koko ryhmälle (te, teitittely). Suomen «te» kattaa siis sekä ihr- että Sie-muodon. Sie kirjoitetaan aina isolla S-kirjaimella, ja sillä on sama verbimuoto kuin sanalla sie (he): Sie kommen, Sie sind. Saksassa Sie on tavallinen tuntemattomien kanssa ja työpaikalla, paljon yleisempi kuin suomen teitittely.
- Asioilla on suku. Pronomini seuraa substantiivin artikkelia: der Tisch → er, die Lampe → sie, das Buch → es, ja kaikki monikot → sie. Suomen «hän / se» -jako ei auta: suomessa elottomasta puhutaan sanalla «se», mutta saksassa der Tisch on er ja die Lampe on sie, ja das Mädchen on es, vaikka tyttö on ihminen.
- Sana sie on kolme sanaa. sie ist = «hän (nainen) on», sie sind = «he ovat», Sie sind = «te olette» (teitittely).
Sanajärjestys kahden pronominin kanssa: akkusatiivi tulee ensin — Ich gebe es dir. Pronomini sijoittuu yleensä myös substantiiviobjektin eteen: Ich gebe ihm das Buch. Kun prepositio viittaa asiaan (ei henkilöön), saksa käyttää mieluummin da-sanaa (damit, dafür); refleksiivimuodoilla, kuten sich, on oma lukunsa, ja genetiivipronominit (meiner, deiner) ovat harvinaisia ja kirjakielisiä, joten niitä ei tarvita A1-tasolla.
Esimerkit
- Ich komme aus Polen. Und du? — Minä olen kotoisin Puolasta. Entä sinä?
- Kannst du mich morgen anrufen? — Voitko soittaa minulle huomenna?
- Der Kaffee ist kalt. Er schmeckt mir nicht. — Kahvi on kylmää. Se ei maistu minulle.
- Wir besuchen sie am Wochenende. — Käymme viikonloppuna hänen (naisen) / heidän luonaan.
- Ich schenke ihm eine Uhr zum Geburtstag. — Annan hänelle (miehelle) kellon syntymäpäivälahjaksi.
- Wo seid ihr? Ich sehe euch nicht. — Missä te (monikko) olette? En näe teitä.
- Können Sie mir bitte helfen? — Voisitteko (teitittely) auttaa minua?
- Das Fahrrad gehört ihr, nicht ihm. — Polkupyörä kuuluu hänelle (naiselle), ei hänelle (miehelle).
- Ich gebe es dir morgen zurück. — Annan sen sinulle takaisin huomenna.
Taulukko
| Sija | minä | sinä | hän (mies) | hän (nainen) | se | me | te (monikko) | he | te (teitittely) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nominativ | ich | du | er | sie | es | wir | ihr | sie | Sie |
| Akkusativ | mich | dich | ihn | sie | es | uns | euch | sie | Sie |
| Dativ | mir | dir | ihm | ihr | ihm | uns | euch | ihnen | Ihnen |
| Substantiivi | der Tisch | die Lampe | das Buch | die Bücher |
|---|---|---|---|---|
| Pronomini | er | sie | es | sie |
Yleiset virheet
- ❌ Ich sehe er. → ✅ Ich sehe ihn. — sehen vaatii suoran objektin (Akkusativ); er on vain subjektin muoto.
- ❌ Kannst du mich helfen? → ✅ Kannst du mir helfen? — helfen vaatii datiivin, joten mich muuttuu muotoon mir, vaikka suomessa sanotaan «auttaa minua».
- ❌ Der Zug ist weg. Es ist pünktlich abgefahren. → ✅ Er ist pünktlich abgefahren. — der Zug on maskuliini, joten pronomini on er, vaikka suomessa junasta sanotaan «se».
- ❌ Herr Meier, kannst du mir helfen? → ✅ Herr Meier, können Sie mir helfen? — Herr/Frau + sukunimi tarkoittaa kohteliasta Sie-muotoa, jolla on sama verbimuoto kuin sanalla sie (he).
- ❌ Ich gebe dir es. → ✅ Ich gebe es dir. — kun molemmat objektit ovat pronomineja, akkusatiivi tulee ennen datiivia.
Aiheeseen liittyvää
Harjoittele pronomineja yhdessä sijojen kanssa: subjektimuodot nominatiivin, mich/dich/ihn akkusatiivin ja mir/dir/ihm datiivin yhteydessä. Possessiiviartikkelit (mein, dein, sein) rakentuvat täsmälleen samoille persoonille.
Usein kysytyt kysymykset
Mitkä ovat saksan persoonapronominit?
ich, du, er, sie, es, wir, ihr, sie ja Sie. Jokaisella on akkusatiivimuoto (mich, dich, ihn, uns, euch; sie, es ja Sie eivät muutu) ja datiivimuoto (mir, dir, ihm, ihr, uns, euch, ihnen, Ihnen).
Milloin käytän du, ihr tai Sie?
du yhdelle henkilölle, jonka kanssa olet sinut (etunimi), ihr useammalle sellaiselle, Sie kohteliaasti yhdelle henkilölle tai ryhmälle — Herr/Frau + sukunimi. Sie kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella, ja sillä on sama verbimuoto kuin sanalla sie (he): Sie kommen, Sie sind.
Sanonko asiasta er vai es?
Ratkaisee substantiivin kieliopillinen suku, ei itse asia: der Tisch → er, die Lampe → sie, das Buch → es. Kaikki monikot ovat sie. Suomen «se» ei siis auta valinnassa.
Mitä eroa on sanoilla mir ja mich?
mich on akkusatiivi (Wen?), mir datiivi (Wem?). Käytä mir-muotoa verbien helfen, danken, gehören, gefallen sekä prepositioiden mit, bei, zu, von jälkeen; mich-muotoa verbien sehen, fragen, besuchen, brauchen sekä prepositioiden für, ohne, gegen jälkeen.
Miten erotan toisistaan sie, sie ja Sie?
Ison alkukirjaimen ja verbin avulla: sie ist tarkoittaa «hän (nainen) on», sie sind «he ovat» ja isolla kirjoitettu Sie sind «te olette» (teitittely). Puheessa verbin pääte ja asiayhteys ratkaisevat.

